Muolaa
Tiedot Muolaalaisten seura ry: n esitteestä Muolaa 1992
Muolaassa oli ikivanhaa suomalaista asutusta.
Alue mainitaan kihlakuntana jo Pähkinäsaaren rauhan v.1323 asiakirjoissa. Muolaa on ollut aina lännen ja idän välisellä kulkureitillä kaikkine sen seuraamuksineen. Ruotsin vallan aika päättyi isoonvihaan. Venäläiset valtasivat Kannaksen v.1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan v.1812-1917. Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitusmaatalonpoikia, eräänlaisia maaorjia.
Se merkitsi pakkovaltaa ja yleistä kehityksen taantumista. Tästä ikeestä vapauduttiin 1800-luvun lopulla.
Omat tilat voitiin lunastaa omiksi! Senkin jälkeen kehitys oli varsin verkkaista päästäkseen täyteen vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Elämä oli 1930-luvun lopulla muun valtakunnan tasolla.
Vuoden 1939 tietoja:
Pinta-ala 636 km2,
Viljelysala 11000 ha
Asukasluku 11300, joista Muolaan luterilainen srk 9420 ja Kyyrölän ortodoksinen srk 1880
Elinkeinojakauma: maatalous 86 %, teollisuus, käsityö 7 % ja palvelu, hallinto 7 %

Puolustuslinjalla
Muolaan lukuisat järvet ja kannakset antavat luontaiset edellytykset puolustukselle. Päävastarinta-asema luotiinkin tälle alueelle. Varustuksia tehtiin myös siten, että tuhansia vapaaehtoisia eri puolilta Suomea tuli kesällä v.1939 rakentamaan hyökkäysvaunuesteitä ja muita varustuksia.
Talvisodan sotatoimet tulivat Muolaan alueelle sodan neljäntenä päivänä. Rintama pysyi tässä pääasemassa 3.12.39-16.2.40. Tuona aikana käytiin ankaria puolustustaistelua. Rintaman murruttua Summassa, rautatien länsipuolella, jouduttiin täälläkin siirtymään taaempiin asemiin. Käytyjen taistelujen aikana tuhoutui valtaosa pitäjän rakennuksista, samoin Muolaan ja Kyyrölän kirkot.
Syksyllä 1939 perustettiin Kyyrölässä Erillinen Pataljoona 4 (Er.P 4) komentajanaan majuri Kaarlo Pöyry, paikallisen suojeluskunnan aluepäällikkö. Henkilöstö muodostui miltei kokonaan Muolaan reserviläisistä. Pataljoona puolusti kotikunnaita Muolajärven-Yskjärven kannaksella. Pataljoonan vaiheista on julkaistu kirja "Muolaan-Kyyrölän miehet talvisodassa 1939-40 Erp 4:n riveissä". Muolaan miehiä oli tietysti monissa muissakin yksiköissä.
Jatkosodassa Muolaa vapautettiin 23.-27.8.41 välisenä aikana. Hyökkäyskiilat tulivat Äyräpään kautta Kuusaaseen edeten viuhkamaisesti kohti vanhaa rajaa. Vuosina 1942,1943 ja 1944 kesäkuuhun saakka Muolaan alueella oli vain vähäistä ilmasotaa ja harvahkoa desanttitoimintaa. Venäläisten suurhyökkäyksen alettua 9.6.44 sotatoimet saavuttivat Muolaan 15.6. ja viivytystaistelut kestivät 4-5 päivän ajan pitäjän alueella. Kaikista sotatoimista Muolaassa on yksityiskohtainen kuvaus "Uuteen elämään" -kirjassa.

Kirkkomäki
Muolaa oli vanhin seurakunta Viipurin itäpuolella. Seurakunnan 600-vuotisjuhlia vietettiin v.1928. Viimeinen kirkko - neljäs - oli rakennettu vv.1849-52 (arkkitehti Ernst Lohrmann). Siinä oli 2200 istumapaikkaa. Kirkkomaa oli ympäröity luonnonkivistä rakennetulla aidalla. Ympäristöään hallitsevana kukkulalla kirkkomäki oli ratkaisevan tärkeä tukikohta talvisodan puolustuslinjassa. Se olikin toistuvien tykistö- ja ilmapommitusten sekä jalkaväki- ja panssarihyökkäysten kohteena. Se pysyi valloittamattomana. Kirkko tuhoutui. Puusto pirstoutui täysin. Vielä nytkin on havaittavissa puolustajien kaivantoja, suuria pommien ja ammusten tekemiä kuoppia. Hautausmaan pohjoisrinteelle haudattiin jatkosodan aikana 165 sankarivainajaa.

Paluu Muolaaseen
Vapauttamisen jälkeen kunnan edustajat pääsivät palaamaan syksyllä v.1941 järjestääkseen väestön paluuta. Kaikkiaan 2/3 väestöstä palasi kotikunnailleen. Rakennuksista todettiin 90 % tuhoutuneen. Jälleenrakentaminen käynnistyi välittömästi sitä mukaan, kun niukkoja rakennustarvikkeita saatiin. Uusia tilusjärjestelyjä ryhdyttiin suunnittelemaan. Ahkeruudella ja neuvokkuudella ehdittiinkin jälleenrakentaa ja korjata sodan vaurioita varsin pitkälle. Kunnan toimitalo ja seurakuntatalo valmistuivat keväällä v.1944. Sotatoimissa v.1944 ei juuri tuhoutunut rakennuksia.

Muolaan venäjänkieliset kylät
Muolaassa oli neljä venäjänkielistä kylää: Kyyrölä, Parkkila, Sudenoja ja Kangaspelto. Kyyrölän lahjoitusmaahovin omistaja pakkosiirrätti 1700-luvulla autioituneille tiloille 20 perhettä Venäjältä. He juurtuivat näille uusille asuinsijoilleen ja muodostivat oman yhdyskuntansa. He olivat ortodokseja ja säilyttivät kielensä, tapansa ja perinteensä niin kauan kuin asuivat Muolaassa. Evakossa sulautuminen muuhun väestöön on ollut varsin laajaa: ortodoksisuus sen sijaan on säilynyt. Kyyrölän ortodoksisessa seurakunnassa oli vuonna 1939 jäseniä 1880. Se oli maan suurin yhtenäinen venäjänkielinen asutus. Kuntana Kyyrölä liittyi Muolaaseen vuonna 1934. Kylien väestö oli mieleltään suomalaista. Miehet taistelivat Suomen armeijassa. Heitä kaatui sodassa 47. Kyyrölän sankarihautausmaalle on haudattu 25 sankarivainajaa.

Muolaalaisten Seura ry.
Kunta ja seurakunta olivat evakossakin omat yhteisömme, yhdyssiteemme. Kun ne lakkautettiin, perustettiin v.1948 Muolaalaisten Seura ry. Se on järjestänyt ja järjestää edelleen kaksipäiväiset pitäjäjuhlat heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena. Juhla kiertää Lounais-Hämeen yhdeksällä paikkakunnalla. Osanottajia on jatkuvasti 1000 molemmin puolin. Seura on vaalinut muistoja ja tallettanut perinteitä. On kirjoitettu historioita; kerätty murretta puhuttuna ja kirjoitettuna; tehty naisten kansallispuku; tehty viiri, lippu ja vaakuna; kerätty valokuvia ja esineitä Lounais-Hämeen Museoon Forssaan; nämä keskeisimmät tässä mainittuna.
Muolaalaisia koskevat tiedot yksissä kansissa Pitäjäseuran 40-vuotishistoriikki 1948-1988 'Uuteen elämään" -kirja sisältää kaiken olennaisen tiedon muolaalaisten yhteisistä asioista sodan jälkeiseltä ajalta. Mitä tietoja on kerätty? Mitä perinteitä on tallennettu? Miten sijoituttiin uusiin olosuhteisiin? Missä seurakunnan ja kunnan vanhat arkistot ovat? Ja paljon muuta. Kirjaa saa sihteeriltä.

Kiinnostaako sukututkimus?
"Uuteen elämään" -kirjassa on johdatus sukututkimukseen erityisesti muolaalaisille kirjoitettuna. Kirkonkirjat ovat Mikkelin maakunta-arkistossa, jossa ne ovat vapaasti käytettävissä. Muolaan kunnan arkisto on myös siellä.
Niissä asiakirjoissa on myös henkilöitä koskevia tietoja.